Decades World Tour 2018 – Osa 3

NW_decades_NA

You can use Google Translator to read this blog in english:

 

<- Siirry edelliseen osaan | Siirry seuraavaan osaan ->

Day 5, 11.3-18 

Vapaa päivä Norfolkissa. 

Ensimmäinen välipäivä ja mitähän on odotettavissa? 

image1

 

Eipä vaikea arvaus. Über vei ja toi, hotellilta oli hämmästyttävän pitkä matka lähimmälle keilaradalle, yli 10 kilometriä. Pelit eivät nyt kaksisia olleet, jonka voi päätellä, jos porukan voittaa ensimmäisellä kierroksella tuloksella 140. Toivottavasti se on vaan alku rundin kankeutta eikä taantumista.

image2

Eikä sekään ole mikään ihme miksi tämä porukka on niin kauhean ylipainoista. Mutta onhan tuo hyvää.

image3

Antin ja Teron kanssa pelailtiin muutama tunti ja takas hotellille ja unta palloon, huomenna keikka 

Day 6, 12.3-18  

Norfolk, The Norva 

Norfolk, miksi se tuntuu jotenkin niin tutulta? Muistelin, että paikkakuntaan liittyy Yhdysvaltain armeija jotenkin ja pakkohan se oli tutkia ja… 

Norfolkissa on maailman suurin laivastotukikohta. Ja kun on maailman isoin, niin se on iso. Satama on 6.4 km leveä ja siinä on 18 km laitureita lavoille. 

Linkki Naval Station Norfolkin sivuille.: https://en.wikipedia.org/wiki/Naval_Station_Norfolk

Tuollainen lentotukialus on pituudeltaan about 335 m, korkeus 76 m ja vesirajan leveys 41 m. Lentokansi 333m x 78m. Vertailun vuoksi kansainvälisiin otteluihin kelpaavan jalkapallokentän koko on 100-110m pitkä ja 64-75 leveä. Harmi vaan kun tuonne ei ollut mitään asiaa siviileillä. 

Ja takaisin aiheeseen. 

image4

Ei se kesää tee vielä täälläkään. Roudaus jouduttiin tekemään kovassa tuulessa ja vesi/räntäsateessa. Asiaa ei mitenkään helpottanut, ettei rekkaa saatu tällä kertaa suoraan ovien eteen, vaan työnnettävää tuli vajaa 100m. Mahtavaa.

image5

Päivät rakentuvat ajallisesti oikeastaan joka päivä suunnilleen saman kaavan mukaan. 

Tällaisen päivittäisen ohjelman löydämme Rogerin asettamina niin bussista, cateringista kuin takahuoneista. 

image6

Peruskeikka, josta ei jäänyt oikeastaan mitään mieleen, joten kaikki oli kai hyvin? 

Day 7, 13.3-18 

Baltimore, Lyric Theater 

Nyt täyttää sekä hienolta, että hyvältä. 

 image7

Paikallisen äänentoistofirman paikalle tuoma L´acousticin K2 oli todella hyvässä vireessä. Ainut mikä harmitti, oli miksauspaikka tuolla perällä parven alla. Äänikuva muuttui siten, että noin 3-4 kHz:stä ylöspäin vaimentuma oli suuruusluokkaa 20dB. 

Aksu tuli kylään etupäähän, mitä tekee tosi harvoin eikä se kauaa jaksanut mun höpinöitä näköjään kuunnellakaan. 

image8

Huomenna Big Apple.  

Day 8, 14.3-18 

New York, PlayStation Theater  

Taitaa olla kolmas kerta tässä keikkapaikassa, tosin edelliskerroilla nimenä oli komeasti Nokia Theater. Suomessa kun puhutaan liitoista tai ammattiliitoista, niin mieleen tulee lähinnä palkkakiistat ja lakot. Amerikassa on tämäkin toisin, ainakin keikkapaikoilla.  

Kun ollaan ns. Liiton mestassa, niin paikalliset palkatut henkilöt tekevät lastauksen ja purun, etkä itse saa osallistua siihen yhtään mitenkään. Laatikkoihin et saa koskea. Tämä on jäänyt vähän hämäräksi, mistä tuo johtuu, mutta siinähän näyttelet sormilla, mihin mikäkin tavara laitetaan. Toinen ”omituisuus” on Dark stage tai joissain paikoissa Dark hour, joka tarkoittaa, ettei tuona hetkenä KUKAAN saa tehdä töitä edes omien laitteiden kanssa omalla työpaikallaan. 

 image9

Todella kummallista ja välillä ärsyttävää.

Ja siellähän se meikäläisen suosikkikaiutin James B Lansingin pikku kätösin kokoama kajautinjärjestelmä roikkui katossa. 

image10

Keikan loputtua ja pakkauksen jälkeen ottamaan turistikuva Time Squarelle, se kun on tuossa 50m päässä. 

image11

Nyt bussiin nukkumaan. ”Huomenna on kaikki paremmin, luulisin?”  

Day 9, 15.3-18 

Philadelphia, vapaa 

Mitähän sitä tänään tekisi? Veikkasitte todennäköisesti väärin? Ei, nyt ei mennä keilaamaan vaan tänään on luvassa jääkiekkoa, Philadelphia Flyiers vs. Columbus Blue Jackets. Peiju oli hoitanut lippuja kanaviensa kautta ja niinpä niitä tuli yhteensä 6 kpl, joista 4 kotijoukkueen kautta ja 2 kpl Columbuksen Kekäläisen listalta. Tuomas oli hieman huonovointinen eikä lähtenyt mukaan, joten yksi lippu vapautui ja Wahlroos sen sitten otti. Lähtijöitä Toni, Antti, Kai, Ville, Late ja minä.

image12

Vasta saatuamme liput fyysisesti käsiimme, huomattiin, että nehän ovat kahteen eri paikkaan. No tietysti kotijoukkueella oli oma aitio, jossa oli mm. oma baari ja vessa. Jaettiin ”työkoneet” ja Antti ja Kai joutuivat vieraspelaajien kavereille sijoitettuun katsomoon. 

Kyllä amerikkalaiset osaavat tehdä urheilusta kuin urheilusta show’n. En oo ihan varma pyöriikö Sportin peleissä Zeppeliini väliajalla? Väliajalla Ville muuten kysyi, että onhan noi oranssit se Oilers. Veti hiljaiseksi.

 

Suomalaiset eivät päässeet pisteiden tekoon ja vierailija voitti ottelun. Pelin jälkeen käytiin tapaamassa kotijoukkueen suomalaista poikaa. Valtteri oli tahkonnut aika monta peliä ilman pisteitä. Annoin pari vinkkiä ja niinpä se pisteetön kausi loppuikin parin päivän päästä. Halusi välttämättä kaverikuvaankin.

image14

Väsyneet miehet takaisin hotelille ja huomenna Electric Factory.

<- Siirry edelliseen osaan | Siirry seuraavaan osaan ->

adminDecades World Tour 2018 – Osa 3

Kommentit 3

  1. Kasettijäbä

    Hei piuhahemmo! Täs on nyt jotain pielessä ku ei oo oikeen mitään mielensäpahottamista ja suurta draamaa. Olen pettynyt, järkyttynyt suorastaan. En voi nukkua! Missä draama? Missä katkeruus? Missä rikkoutuneet kamat/bussi? Missä Jarkko? Eikä tuolla pelissäkään olis varmaan saanu kuvata…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *